SeppoSärkiniemi

Jatketaan keskustelua "Benin listasta"

Aivan ensiksi on nostettava hattua Ben Zyskowiczin siviilirohkeudelle. Vaikka en uskokaan leikkauslistaa pelkästään Benin omaksi, vaan enemmänkin puolueen puheenvuoroksi, sen esittäminen ennen vaaleja oli reilua. Pohja keskustelulle on annettu.

Joudun politiikan harmaalle alueelle, kun mietin Benin linjauksia leikkausten ja talouskasvun realismista. Yhtäältä hän toteaa näin: Tärkeintä on talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. Tämä edellyttää yrittäjyyttä ja työntekoa tukevia uudistuksia verotuksessa, työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa. Mutta sitten hetken päästä: Ei ole olemassa sellaisia ihmerahastoja tai muita hokkuspokkustemppuja, joilla Suomen talous saataisiin sellaiselle kasvu-uralle, ettei miljardiluokan säästöjä lainkaan tarvittaisi. Muun väittäminen on äänestäjien pettämistä ja aliarviointia.

Tietysti siinä ovat nuo sanat ”ihmerahastoja”, ”hokkuspokkustemppuja” ja ”lainkaan” suuntaamassa ajatusta kärjistysten kautta mahdottomaan. Ei olekaan ihmerahastoja ja hokkuspokkustemppuja, mutta toisenlaista talouspolitiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa voisi olla. Johtuuko Zyskowiczin pessimismi siitä, että hallitus ei ole neljän vuoden aikana pysynyt toisenlaista mallia rakentamaan, ja kovan työn takana se tulee olemaan seuraajienkin kohdalla.

Keskustalaisena ajattelen, että taloudellinen kasvu voidaan tehdä poliittisilla päätöksillä mahdolliseksi, mutta se voidaan myös poliittisilla toimilla estää. Ajatukseni rakentuu sen filosofian varaan, että politiikassa myös tekemättä jättäminen on teko. Onko kuitenkin niin, että Benin kokoomus lekottelee mieluummin EK:n vanavedessä, antaa suurten liittojen ja järjestöjen sopia  työehdoista ja niin saavutetusta työrauhasta, kuin esittää vastalauseen ja vaatii pienyrittäjien kuulemista ja sopimusten muokkaamista heille sopiviksi.

Nythän meillä on järjestelmä, joka on osaltaan syyllinen lamaan. Se jäykistää, halvaannuttaa, varjelee mustasukkaisesti koulutus ja ammattikuntarajoja, hidastaa oppisopimuskoulutusta, estää paikallisen sopimisen ja siihen liittyvän terveen järjen käytön ja -talouden kasvun. Ja kaikki tämä siitä huolimatta, että markkinatilanne on yhteisvaluutan ja globalisaation seurauksena muuttunut rajusti. Ilmeisistä epäkohdista huolimatta aseveliakseli pitää yllä järjestelmää, joka ei muutosta tunnista. Siitäkö Zyskowiczin pessimismi johtuu? Kokoomus kyllä kuulee, mutta ei kovin herkällä korvalla kuuntele.

Toinen merkittävä seikka Zyskowiczin listalla on vanha poliittinen ristiriita tulonsiirtojen ja palveluiden välillä. Kokoomus ja Sdp on perinteisesti luettu palvelupuolueiksi, keskusta ja vasemmistoliitto tulonsiirtopuolueiksi.

Benin mukaan tulonsiirtoihin on lisätty viime vuosina miljoonia ja palveluiden rahoitusta on puolestaan leikattu. Väite pitää osittain paikkansa. Tästä huolimatta Yle julkaisi juuri THL:n uuteen selvitykseen perustuvan uutisen neljännesmiljoonasta suomalaisesta, jotka kituuttavat perusturvan varassa. Pointti oli tämä: Perusturvan taso ei edelleenkään riitä kattamaan kohtuulliseksi katsotun vähimmäiskulutuksen määrää. Jos perusturvan tarkistaminen irrotetaan indekseistä Benin esittämällä tavalla, se lisää väistämättä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.

Eikö sittenkin kannattaisi kääntää katse palveluihin? Voisi käynnistää kaksi keskustelua. Ensimmäisen tehtävänä olisi arvioida palveluiden määrä ja laatu: Mitä kaikkea tarvitaan ja minkä tasoisena, mikä jätetään kansalaisten omalle vastuulle. Toinen keskustelu keskittyisi palveluiden tuottamiseen. Käydään suurennuslasin kanssa läpi kaikki palveluiden tuottamisen prosessit ja menetelmät. Kuoritaan  vuosikymmenien aikana kerääntynyt kuona pois ja keskitytään oleelliseen.

Leikkauksiakin varmasti joudutaan tekemään, mutta niiden hyväksyttävyyttä auttaisi palveluiden tuottamisketjun läpivalaiseminen ja kuvaaminen sekä hintojen avoin kertominen kaikille veronmaksajille. Ja näissä toimissa ei ole vielä ainuttakaan hokkuspokkustemppua, poliittisten ja taloudellisten realiteettien tunnustamista kylläkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Benin listassa" on kaksi perusvikaa:

1) Juristina Ben ei tajua, että yhden (1) euron leikkaus julkisissa menoissa maksaa kansantaloudelle 1,60 euroa.

2) Ben ei kerro, tyypilliseen suomalaisen poliitikon tapaan, mikä on sellainen HÄNEN ITSENSÄ hyödyntämä julkinen palvelu tai toiminto, josta hän on valmis leikkaamaan, jotta julkisia menoja saataisiin vähennettyä

Jopa minä, vaikken ole kansaneustaja, pystyn laatimaan leikkaslistan, jonka loppusumma on vaikka 20 miljaria, ja jossa minä en luovu mistään - muut sen sijaan kyllä.

Käyttäjän JuhaKeltti kuva
Juha Keltti

Hyvä että THL:n selvitys tuli esille. Se on perusturvan riittävyyden lakisääteinen määräaikaisselvitys, joka koskee edeltävää neljää vuotta, ja siinä käytetään mm. viitebudjetteja, siis minimikulutustason määrittämistä. Selvityksen mukaan alimmilla etuuksilla kulutustaso on 71 prosenttia hyväksyttävästä. Myös EU:n piirissä tehty "European Minimum Income Network maaraportti Suomi" korostaa perusturvaetuuksien ja toimeentulotuen korottamista.

Suomen perusturvan taso rikkoo kansainvälistä ihmisoikeussopimusta, Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea vaatii Suomelta huomattavia korotuksia, jotta 50 % (ääritapauksessa 40 %) taso ihmisten mediaanitulosta saavutettaisiin. Köyhyysraja on toisaalta EU:n tilastoinnissa korkeampi, 60 & mediaanitulosta eli noin 1170 euroa tätä nykyä.

Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella valmistellaan Köyhien vaalikeskusteluja. Ne olisivat tarpeen muuallakin, myös kirjoittajan kotikaupungissa Espoossa jossa itsekin asun. Näistä vaaleista tulee köyhyysvaalit.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Olen siinä käsityksessä, että Benin listalla on myös tuulituen lopettaminen.

Mikä on kaiman kanta tähän miljardeja maksavaan keskustan lempilapseen ( Pekkarinen)?

Pekka Pylkkönen

Etuudet ovat kohtuuttoman korkeat suomalaiseen nettopalkkatasoon nähden. Esimerkiksi toimeentulotuen saaja ei myöskään maksa julkisista palveluista penniäkään toisin kuin duunari.

Keskusta voi kerätä kolehdin jolla rahoittaa sosiaalietuuksia. Varmasti moni tälläkin palstalla osallistuu mielellään.

Käyttäjän JuhaKeltti kuva
Juha Keltti

Vaaleissa onkin ollut liian vähän esillä kysymys minimipalkasta. Olisikohan lakisääteisen minimipalkan sopiva taso kokoaikatyöstä 1800 euroa? Ihmettelen miksei SAK houda tätä asiaa, kun se menettää alimpien taulukkopalkkojen takia arvovaltaa jota tällä voisi saavuttaa. Pekka Pylkkönen, paljonko on toimeentulotuen perusosa ja mitä sillä oletetaan maksettavan? Toimeentulotuen saaja muuten maksaa erittäin monista palveluista omasta pussistaan. Kun etsit vastausta kysymykseeni, löydät totuuden jäljille. Joka eurosta menee lisäksi arvonlisävero, koska kaikki menee kulutukseen. (Penneistä puhuminen oli kyllä ihan oikean suuntaista toimeentulotuen yhteydessä.)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

On hyvä, että minimipalkkaa ei ole lailla säädetty, vaan se on markkinoiden, ts. työmarkkinoiden sopijaosapuolten varassa. Tarvittaessa nykyisin voidaan sopia pojapalkaksi vaikka euro/tunti, jos markkinatilanne sitä edellyttää. Jos asiasta on laki, markkinat ovat sidotut.

Lisäksi nykyinen tilanne sallii, mahdollistaa ja tukee sitä, että palkat voivat joustaa tarvittaessa vaikka kuinka - mikään ei estä maksamasta yli pohjapalkan, niin kuin esim. IT-alalla tapahtuu.

Toimituksen poiminnat